6 viikkoa takana.

Ihanaa syksyä kaikki rakkaat !

Tässä tuleekin nyt kasa kuvia, koska tosiaan ne kertoo musta ainakin paljon enemmän kuin ees tuhat sanaa !

Joo tossa vaiheessa kun fiilis oli perjantaina se että vois laittaa vaa pään johki koloo niiku strutsilla ( tai naamari päähän), oli aika hyppää autoo ja lähtee keräilee energioita takasin stadiin. 

 Oli kyl ihan mahtava viikonloppu. Perjantaina pääs viettääki erittäin rauhallisen illan himas vaa katellen telkkuu ja syöden herkkuja. Aina yhtä ihana fiilis päästä nukkuu ne pitkät yöunet kotiin. 

Oli nii jännä kyl nähä sellasia ihmisiä kenen kaa ennen puhu lähes joka päivä ja nyt ei oo ehtiny tääl ollessa yhtään. Siin olikin sit tiivistämistä kun yritti 6vko tiivistää 15minuuttiii ! Mut onneks kaikkien kaa se onki iha samanlaista ja juttu jatkuu just siitä mihin se edellisellä kerralla jäi.

Huh huh muutes. Kuusi viikkoa. Se on jo melkein kaks kuukautta. Kyl tää aika menee täällä nopeesti. Etenki mitä kauemmin ollaan täällä ni sitä nopeemmin nää viikot menee. Kyl se on aika pelottavaa ja voin vaa kuvitella sen hetken ku pitäis sanoo hyvästit tälle paikalle sitten kesällä. Ehkä en ajattele vielä asiaa kuiteskaa haha :D Mut kuten eräs ystävä tääl sano, että vaikka nyt lähtis täältä ni lähtis niin hyvillä fiiliksillä. Paitsi opiskelusta, niin täältä on oppinu niin paljon kaikesta muustakin. Mä oon ainaki ite oppinu muista erittäin paljon, mutta myös ittestäni. Must tähä sopii se mietelmä että " The only person that I'm trying to be better than, Is the person that I was yesterday". 

                                                   

Mut huh huh ku oli kiva tulla ovest sisää kotii ku se vaan kiilsi ja oikee houkutti tulemaan sisään :) Samantien sai ison hymyn huulille.

Lauantaina pitkästä aikaa pääs viettää aikaa äitin kanssa shoppailun merkeissä ja kaikenlaista kivaa syksyyn löytykin. Nyt ei enää stressi se hävinny takki kun ostin tilalle uuden :))  Ainakin tääl Voitsilla on tullu ihan törkeen kylmä ja tonne ulos ei ees haluu lähtee mistään hinnasta !

 Sunnuntai meniki lagaillessa ja jutellessa aika painavia asioita heti aamusta ja illalla suunta olikin takasin Voitsille. On kyl niin makeeta kun on ihmisiä stadista autolla ni pääsee lähes aina just autolla himaa, ilman et tarvii säätää junien tai bussien kanssa. Etenkin nyt ku alkaa tulla talvi ja tolla hemmetin VR:llä on tää monopoliasema suomessa, ni ei voi ees valita muita junia jotka ei olis myöhäs...

Vastaanotto tääl oli ihan mahti ku Sipe juoksi mun ja Helin kaulaa iha innoissaa. Hyvä ettei tehny ilopissoja. Se raukka kun oli ollu koko viikonlopun näiden meiä poitsujen kaa... Ymmärtäähän sen siis sillo et kaipaa tämmöst "järkevää" seuraa... Nyt se lukee ton ilopissa kohan ja tulee kuristaa mut... puspus. 

Tällä viikolla meillä on aiheena tunneilla Ideasta ohjelmaksi, eli siis pienissä ryhmissä toteutetaan jonkunnäkönen ohjelma. Meiän ryhmän aihe on kyllä niiin erikoinen et huh huh. Ovatko kalat mediaseksikkäitä? Olin aluks ihan et wtf mut sitku selvitettiin vähän ni kylhän siihen iha looginen selitys löyty.
Jasper Pääkkönen on hirveesti Twiitannu ja muutenki mediassa aiheesta puhunu, joten laitettiin sille viestiä et oisko mahis saada siltä jonkinnäköstä kommenttia. Tuli vastaus että " Totta kai".  Mahtii ! 

Meillä on luokassa seinällä Wall of Shame. Siin on tommonen reitti jota jokainen meiän luokkalainen pääsee etenee yhen askeleen aina kun heittää jonkun huonon läpän lähetyksessä. Sit aina välil sieltä löytyy tommosia " Shame on you" kohtia, joiden takapuolelta löytyy joku tehtävä. Sen suorittaa sit epäonninen henkilö joka siihen joutuu. Sitä en kyllä ymmärrä että miks myös mun veikattiin pääsevän pitkälle tossa... Mul on vaa laatuläppää? Me ei otettu meille semmosia tylsiä nimilappuja vaa jokainen meist sai jonkun tommosen piirretyn hahmokseen... : D Itsetuntoa kohottavaa.  

 Tällä hetkellä fiilis mulla on sama ku tossa ylemmässä kuvassa. Heräsin aamulla iha sil fiiliksellä ku ois rekan alle jääny, kaikki lihakset iha kipein ja pää tukossa. Mulla on aina vielä sillee, et jos oon kipee ni en oo sillee kunnolla kipee hetkee, vaan ekaks sillai pitkään tämmöst puoliväliä. Sit loppujenlopuks se tauti iskee kuiteski vielä ihan kunnolla. 

Tänää päätinki sit lepäillä vaa tääl huoneessa ja kävin ostamassa ison kasan kaupast kaikkee mist löytyy kaikki vitamiinit sun muut. Eiköhä niillä olo rupee helpottuu koska en tosiaa aio olla täällä ollessani kipeä... Heti ku on vaikka päivänki poissa ni missaa hirveesti koska meil ei oo mitää et kirjoista päntätää. Se on sitä et me tehään asioita, ja niit on hankala alkaa myöhemmin sit tekee...

Etenkin ku huomen ehdottomasti haluun olla iha terve koska illalla meillä on Open Stage. Kaikki varmaa tietää mitä se meinaa? Eli siis lava vapaa ja kuka tahansa voi mennä esittää oman talenttinsa sinne. En siis ite todellakaa oo menossa ( voisin kyl nauramisen maailmanenkkaa yrittää ), mutta pakko päästä näkee muiden mahtavia esityksiä !!

Nyt voisin ottaa ton kupin kuumaa mustaherukkamehua ja ruveta kattelemaan Breaking Badia. Loppuun laitan viel yhen kuvan joka sai mut nauraa niin paljon ku törmäsin siihen äsken vanhoi kuvia selatessani. Olempas ollut joku joulu erittäin myrtsi ;)

xoxox

Oona

Syksy saapuu rytinällä.

Vitsit ku oli kiva viikonloppu. Pääs lähtee uuteen viikkoon superhyväl fiiliksellä ja sitä kyllä tarvittiinki. Tääl on aivan jäätävän kylmä. Helsingis koskaa syksy ei iske nii pahana ku täällä. Metsän keskel se kylmyys ja pimeys iskee paljon nopeemmin ja vahvemmin. En oo vielkää löytäny sitä mun kadottamaa talvitakkia, eli nyt alkaa koht olee kriittiset paikat ku ei tol nahkatakil enää pärjää. 

Tää viikko me ollaan harjoteltu haastatteluita ja nauhotuksien tekoa muualla kun studiossa, eli kannettavan mikin ja nauhurin kaa. Aluks oli yllättävän vaikee saada oma ja haastateltavan ääni yht koviks ja pysyy samoil äänenvoimakkuuksil koko ajan. Etenki ku koko maanantai tehtiin minuutin haastattelui kaikis erilaisis ympäristöis. Autotien vieres, metsäs, tilassa jossa kaikuu, ruokalas hälinän keskellä sekä studiossa jossa soi hevi täysiä taustalla. Ainaki oppi käyttää asetuksia et millä keinoilla saada kaiku pois tai millä saa poimittuu pelkän puheen kovan musiikin seasta. 

Tänää päästiinki sit vähän " leikkimään". Nauhotettiin kaikenlaisia ääniä niin luonnosta kuin sisätiloistakin. Piti kerätä niin syksyn ääniä kuin mahdollisimman hauskoja ja erilaisiakin. Kahteen saakka jaksoin, kunnes itkupotkuraivarit alko olla väsymyksen takii erittäin lähellä. Päätettiin siis jatkaa loput tehtävistä huomenna suosiolla.

Eilen siis meniki vähä myöhään ja 3h yöunilla aamulla vaa puol kaheksaks radiotalolle tsekkii et kaikki toimii, ku eka suora lähetys oli aamulla. Kaikki suju tosi hyvin ja Timppa ( meiä rtv:n maikka ) sanoki et hyvä ekaks suoraks lähetykseks. :) jea !! Ite en päässy vielä ääneen, vasta parin viikon päästä on oma juontovuoro. Meiän muutaman rtv:läisen tuottajatiimi on kuiteski vastuussa noist omist Radio Palan lähetyksistä, ja sen takia siis aamul vähä jänskäs.

Tän viikon lopulla ja ensviikolla tehään omat mainokset Radio Palaan. Pitäs niitä alkaa suunnittelee et mimmosen siitä väkertäis ! Paljon ideoita ni vaikee tarttuu siihen yhteen. Katsotaaskatsotaas... 

Vitsi ku päikkärit tekis nyt hyvää mut pakko jaksaa valvoo et saa sit illalla unta. Voisinki mennä vähä suunnittelee sitä tunnaria ja kattelee vähä breaking badia !! Peukut pystyy etten nukaha samalla ;)

Xoxox

Oona

Haasteita.

Tää viikko on ollu ihan kauhee. Siis suoraan sanottuna hyi. Millään osa-alueella elämä ei oo menny putkeen viimepäivinä ja mun suusta onkin kuulunu yhtää tiuhaa ku  levylle ois juuttuneena " mä en kestä". ( kiitos soikku tartuttamisesta... Käykääs kaikki muute tsekkailemas ihanan opiskelijafrensuni youtuben videoblogi !! Nimellä soikkuu löytyy vaikka mitä mahtia ;) ) 

Mutta niin, oikee surkeiden sattumusten sarja ollu. Eniten kyllä ärsyttää tää oma 20minuutin lähetys joka meni ihan päi honkia. Jos jotai positiivist haluisin siit löytää ni onneks muutama asia löyty . 

1) ei sinänsä enää jänskää mennä puhuu siihen niiden laitteiden eteen ja tietää et porukka kuuntelee sua siel toisel puolel ja on valmiin antaa niin ruusui ku risujakin 

2) löysin mun ongelman joka ilmenee puhuessa. Oon tottunu olee nii näytelmissä ja musikaaleissa ja PUHELINMYYNTITYÖSSÄ jopa, ni mun on vaikee pitää puhe ns. Aisoissa. Mun äänenvoimakkuus vaihtelee hirveesti ja puhun tosi " esiintymismäisesti". Tiiän et osaan kyllä ottaa sen toisen niin sanotun bitch-oonan puhetyylin, mut se aina unohtuu viel ku pitää keskittyy kaikkeen muuhun samaa aikaa. Se on siis mun seuraava tavoite päästä siitä eroon :)

3) olen edelleen hengissä. Pisteet kotiin siis.

Darudepäivin on kiva pyörähtää Tampereelle vähän shoppaa opiskelijakorttia ( ei yhtää viime tipas ku oli viimenen päivä ku sen sais ), nuottikirjaa ja elämäni pahinta kahvia. Ainaki seura oli mahtavaa. Näist voitsun poitsuist alkaa löytyy jopa muitki piirteit ku väsynyttä ja kuivaa läppää ;) 

Kaikenlisäks mun selkä on nyt iha kunnol joka ikisest kohast iha rikki, ni se ei ainakaa helpota tätä hermojen kireyttä. Onneks tääl on niin paljon ihmisiä ympärillä jotka oikeest huolehtii et kaikki on hyvin, ni on pakko laittaa se hymy huulille iha vaa jo sen takia koska tietää ettei koskaa jää pahan fiiliksen kanssa yksin.

Voi äiti lähetti kuvan Rosast ja mun pinguist, bordellin uusist asukkaist. Ihanat !! En malta oottaa ens viikonloppua kun tuun varmaa pikavisiitin heittää kotii ku pakko mennä vähän äitii ja iskää moikkailemaan. Ja tottakai myös näit kuvan ihanuuksia. Ja äh, nyt haluisin luetella tähä pitemmän litannian kaikkia joit haluisin nähä mut alkaa vaa ärsyy ku ei kerkee miteskää ! Anyways, olen huudeilla ensviikolla ;) be ready !

Tääl ei oo mahist ottaa kuvaa ilman et joku linssilude pamahtaa paikalle
;) MUTTA ihana syksy !!! Punasia lehtiä, keltasia lehtiä... En kestä ku on niin niin nättiä ja tuoksuu ihanalle. 

Tulipa tosta sipen takista mieleen että en ymmärrä nyt yhtään että miten on mahdollista, mutta oon kadottanu ton mun samanlaisen takin tänne jonnekki !!! Kuka voi kadottaa talvitakin... Huh

Nyt sujuu viikonloppu tääl aika rauhallisesti pienellä porukalla. Aattelin tonne radiotalolle linnottautua huomenna ja vähä treenailla ja tehä meiän oman radiokanava Radio Palan ensimmäisen lähetyksen rotaatiokelloa. Eli ympyrää joka jaetaan lohkoihin sen mukaa mitä siihen 60min sisältyy. Ja voishan siel vähä  nauhotella ja käyä läpi vähä omaa puhetta muuteski. 

Xoxox

Oona

"Ku ottaa relasti, kaikki menee jepa "

Helou,

vitsit kun on taas niin melankolinen tunnelma. Istun tässä radiotalon atk-luokassa ja tohon ikkunaan putoilee vaa noita ihanasti kellertyneitä lehtiä. Huivit ja villasukat esiin, nyt saa sytytellä kynttilöitä ja juoda teetä !!

Melkein viikon Helsingissä ehin piipahtaa ja kylläpäs siellä oli taas oma maailmansa. Kavereit ehti näkee tottakai, mut kyl jäi vähä haikee olo ku ei kaikkien kanssa aikataulut vaa natsannu niin hyvin yhteen.Etenkin ku olis vaa kaivannu sitä et ois päässy halaa muutamaa !  Univelat tuli kyllä hyvin kuitattua siellä ollessa... kevyet 14 tuntia ekana yönä. Mikä tunne ! Mahtavaa on myös se, että mun oma rakas Bordelli ei jää nyt ilman asukasta. Rosa muuttaa sinne parin päivän päästä, ni pysyy sielläkin sitten elämän vilske :) ihanaa. Nyt kun visiitillä pääskin ihanasti kuuraamaan kämppää niin paljon ku kerkes, ni pysty jättämään sen rauhallisin mielin hyviin käsiin. Ellen sanois jopa et parhaisiin. Joulukuuhun asti siellä se kämppä sitten onkin, ja sen jälkeen oonkin sitten takas äitin ja isin helmoissa... periaatteessa. Oivoi.

                                                                         FunFunFun
                                                                 Punapääkin oon nykyää...

http://www.youtube.com/watch?v=Dqok5m4lqeE

Nää tämmöset biisit on jotenkin niin syksy.
Vaikka syksy onkin kaikenkaikkiaan jotenkin nii masentavaa ja synkkää, ni mä vaan rakastan sitä yli kaiken. Siis se kaikki mikä syksyyn kuuluu on jotenkin vaan niin parasta. Leffaillat peiton alla, yökyläilyt, lenkki ulkona kun siellä tuulee ja pystyy melkeen haistaa sen syksyn. Se on vaan niin oma aikansa. Toisaalta nää aamut tulee olemaan niin paljon vaikeampia herätä, ja pakko noiden tytsyjen kaa lähtee tonne salille ni saa lisäenergiaa tänne pimeyteen.

Mua vähän tässä kuumotti tosiaan se kun olin poissa koulusta ne kaks päivää viimeviikolla, mutta kyl tänää pääs taas joteski messiin. Meillä onkin ensviikolla ensimmäinen suora lähetys ( eli kuuluu täällä voitsin alueella, koulun kajareist vissiin? ) Ja mä kuulunki tuottajaryhmään, eli meil onkin suunniteltavana se meiän ensimmäinen tunnin mittainen radiolähetys. Nyt jänskää. Käytiin tänää läpi kaikennäköst teoreettista puolta tästä työstä, ja vaikka oli vähän kuivakkaa niin hirmu mielenkiintosta silti !

 Nyt on jotenkin semmonen jännitys ilmassa koko ajan ku pääsee enemmän ja enemmän tekee kaikkee mitä tää tulis olemaan, mut koska tuntuu että on vielä niin pihalla kaikesta ni nää perhoset aika hyvin lentelee täällä mun vatsanpohjassa. Niiku yks viimevuoden opiskelija oli sanonu " Ku ottaa relasti, ni kaikki menee jepa ". Niin kai se sitten on.  Ei tähän kuole, onkin yks parhaist tsemppilauseist joita tiiän. Tai mikä tahansa tilanne kun jännittää, ni että ei siihen koskaan tule kuolemaan. Aina kaikki asiat on korjaantunu ja sujunu, ja niin ne tulee varmaa jatkossakin tekemään.

Olin erittäin karu enkä postannu kuvia niinkun yleensä, anteeks :(

http://www.youtube.com/watch?v=k4V3Mo61fJM

Tähän biisiin ja näihin tunnelmiin,

xoxox
Oona

Happy moment.

Vaikka viihdyn voitsilla, en oo ollu vähää aikaa mistää nii ilonen ku siit ku tiesin pääseväni oikeesee kotii tänne Helsinkii viettää pitkää viikonloppua. Oli kans hienoo saada nää kauneimmat läksiässanat mun ihanilt koulukavereilt     " etsä voi  lähtee, kelle me sit nauretaa" love you hei. 

Ps. Ainii. Mä ja mun uus harrastus !! Hui.

Kuumotti vähän vaan kaikota ja skipata kaks päivää koulua kun ruvettii opettelee laitteiden käyttöä, eli musiikin ja puheen miksaust. Hitto must kaikki kuulostaa samalta vaik kuinka vääntelis bassoa sun muita eri suuntii... Mur. Onneks saadaa ensviikol sit avaimet meiän radiotaloon ni voidaan treenailla siel nii paljo ku halutaa. Tätä mä oonkin oottanu !! Saatiin myös ton vierailevan puhemaikan kaa selville mun sähähtävän stadilaisen ässän alkuperä ja voin alkaa treenaa sitä pois. En haluu pissisässää tavaramerkiks :D

Eilen sit päätettii sillai tiistaita vähä juhlistaa ja käytii Sipen kanssa ostamassa saippuakuplia ja niitä puhalleltiinki kunnolla. Paluu lapsuutee ;) mielenkiintonen ilta joo ja aamulla väsymyst, autinkolasei ja huonoo läppää yritettiinki selitellä zombieviirust tartuttavilla hämähäkeillä... Onneks oli mielenkiintost opetust ni jakso keskittyy loppuu saakka ja sen jälkee hypätä autoon ja ajaa kohti rakasta ( ei enää nii ) Stadia ❤

Pääsin toho sisäpuolelle meiän kämppää ja samantien tuliki itku. Okei oon itkupilli joo, mut emmä nyt oo ennen asuntoo tullessa alkanu itkemään :D oli vaa nii kovast kaivannu ehk viel näit vikoja päiviä kämpässä kultamuru kämppikseni kanssa. Syy miksi siis tulin tänne oli se kun paras ystäväni päätti kaikota Floridaa au pairiks. Ensyön jälkee onki pitkä aika näkemät, ja vaik oon samanlaiset heipat jo muutamalle onnistunu sanoo, ei tää kyl yhtää helpotu. Varsinki ku kyseessä on paras ystävä, toinen puolisko ja maailman  hömpin tyttö. Vähä jänskättää päästää pikkune maailman toiselle puolelle, mut onneks tiiän et se aina tulee pärjäämään loistavasti. Emmä ees sano et haluisin Nooran jäävän Suomeen, koska tiiän et se haluu lähtee ja jos se kerta on happy, olen myös mä. ❤ !! Mahtavaa reissua rakas, täällä odotan sua sitten ! 

Hahha naurettii täs Nooran kaa yks päivä 

et jokaisessa meiän kuvassa jompikumpi on antamas pusuu tai jommalla kummalla kieli ulkona. Hirmu classy. No, turha esittää jotai muuta ku on ;) 

 

En kestä...

Mut nyt nukkumaan pitkäst aikaa kunnon yöunet parhaassa sängyssä FOREVER ALONE ja nautin siitä enemmän kuin paljon. :)) hyvää yötä ihanat !!! 

Xoxox 

Oona

Pps. Aika hämärä toi BB tänä vuon... Kattoisinki jopa mut mun hermoon jostain syyst vaa käy tää yks blondi asukas aivan ja liikaa... Sanokaa mitä sanotte mut hei Andy McCoy ja Frederik samas talos, aika jännää tulee varmast olee :D ainaki mua nauratti kovast ku äsken satuin kattoo jakson telkust.